lauantai 12. elokuuta 2017

EO 2017 Salice Terme, Italy

Kaikki päivityksen kuvat Jukka Pätynen || Koirakuvat. Kuvat kopioitu luvan kanssa. 


Heinäkuun viimeinen viikko vietettiin hyvin kuumassa Italiassa. Milanon kautta Salice Termeen kilpailemaan maailman kovatasoisimpiin agilitykisoihin Suomipaidassa. Itku ehkä tulee vieläkin, kun näitä reissuja muistelee, mutta vihdoin on voinut katsoa esimerkiksi kisavideot. :) Aivan ihania ihmisiä ja ne kaikki hetket, mitä Carman kanssa on saanut kokea. Ikinä ei voi tietää oliko se viimeinen kerta, ja samalla toivoo koko sydämestään, että vielä kerran saisi luvan yrittää ja kokea tämän saman. 

Torstaina avajaiset, eläinlääkärin tarkastus ja Suomen joukkueen treenit. Torstaina myös kaksi minun superystävää, Anniina ja Anna, lensivät minun ja vanhempieni seuraksi Italiaan. Mitä olen tehnyt, että olen saanut tuollaiset ystävät ympärille? Perjantaina kaksi joukkuerataa, joista agilityradalta Carmalle nolla (11/203). Lauantaina yksilökarsintaradat, josta Carmalle nolla sekä meille hyvin vaikealta agilityradalta hylky. Me yritettiin parastamme, mutta valitettavasti Carma jäi sunnuntain finaalista 23 sadasosaa. Halu ja tahto oli kova päästä parantamaan viime vuoden sijoitusta, joten finaalista ulosjääminen harmitti paljon. 

Nokka kuitenkin kohti uusia tuulia. Carma on kuukauden lepotauolla ja palaa harrastuksien pariin taas syyskuussa. :) Hetken asioita mietittyä uuden kauden kuviot ovat jotenkin selvillä ja parannettavat asiat paremmin tiedossa. Onneksi on jotain mitä kohti mennä, sillä kahden kuukauden kuluttua lennämme kilpailemaan Norjaan ja hakemaan oppia huippukoiraloilta.







perjantai 21. heinäkuuta 2017

Heinäkuiset

Heinäkuuhun on mahtunut monenlaisia tunteita ja paljon kaikkea.  Heti ensimmäisenä viikonloppuna karsinnat Liedossa:


Ollaan oltu mökillä, vietetty aikaa kavereiden kanssa, reissattu. Heinäkuussa Carma on valmistautunut Italian European Openiin pienillä treenipätkillä, metsälenkeillä, kolmella fysioterapiahoidolla. Lihasmassa voi hyvin, kireyttä on ollut tavallisissa paikoissa. Carma aloitti myös juoksut viikko sitten heti Ivan perään, aika paljon totuttua etuajassa. Viikon päästä me ollaan helteessä! Nautitaan, että saadaan reissata yhdessä. 

Reissuvalmistautumista:







tiistai 27. kesäkuuta 2017

SM 2017 Lappeenranta

SM-kisat ovat ohi. Yhdet vuoden parhaimmista kisoista, joissa tunnelma on koko viikonlopun niin hyvä. Reissuun lähdettiin taas luottotytön kanssa, kiitos Liina ihanasta viikonlopusta, tsempistä, tuesta ja ihan kaikesta: 


Carma starttasi muutaman edellisvuoden tapaan perjantaina kaksi starttia totutellen pohjaan sekä sunnuntaina yksilökisassa. Lauantain joukkuekilpailu ollaan jo muutaman vuoden ajan jätetty väliin, että Carma saa yhden lepopäivän starttipäivien väliin. Lauantai vietettiin kisapaikalla paljain jaloin kulkien yli 30 asteen helteessä kannustaen ja katsoen hienoja suorituksia hiekan polttaen jalkoja.

Viikonloppu oli huikea. Se herätti niin paljon tunteita, itkua ilosta ja vähän ehkä haikeudestakin. Kavereiden onnisumiset ja myös omat siinä sivussa. Nämä viikonloput ovat henkisesti rankkoja. Carma voitti neljästä radasta kolme, saimme startata meidän parhaimpien ystävien Annin ja Rallin kanssa peräkkäin sunnuntain yksilökisassa, Carma sai kiellon karsintaradalta, pääsi nopeimman vitosen turvin kuitenkin finaaliin, voitti finaaliradan nollatuloksella ja oli kokonaistuloksen nopein. Meidän hyvät kaverit Annina ja Elmo voittivat SM-kultaa..... Tapahtui aika paljon yhdelle viikonlopulle. 

Perjantain iltakisat:



Kuvat Jukka Pätynen ||Kuvat julkaistu kuvaajan luvalla: 




Carman viikoloppu videona:


sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Iltakisaamassa Järvenpäässä


Viikko sitten maanantaina kisattiin tämän kevätkauden viimeiset kisat Järvenpäässä. Olen koko kevään ajan miettinyt, että pitäisi päästä treenaamaan sateisella säällä kentälle ja tämä "toive" toteutui, kun Järvenpäässä tihutti vettä koko illan enemmän tai vähemmän. Kisat käytiin kahdella kentällä yhtä aikaa, joten onneksi starttien välit eivät olleet ihan kohtuuttoman pitkät, vaikka kisapaikalta päästiinkin lähtemään vasta yhdentoista jälkeen illalla. 

Kisoihin suunnattiin melkoisella kiireellä ja kiireen tuntu pysyi omassa kehossa jostain syystä lähes koko kisapäivän. Rataantutustumiset tuntuivat vähän sähläämiseltä ja ne tuli lopetettua aikaisemmin, jotta kerkesi kylmällä ilmalla lämmittelemään koiran varmasti kunnolla. Itse kisaradat Carman kanssa tuntuivat kuitenkin hyviltä, eikä varsinkaan kahdessa ensimmäisessä radassa ollut kauheasti mitään ylimääräistä. Päivän viimeisellä hyppyradalla Carma lähti parissa kohdassa aika lapasesta, mutta niissä kohdissa ohjaaja pystyi katsomaan vain peiliin. Päivän tuloksina kolmelta radalta triplanollat sijoituksin 1., 1. ja 2. 

Carman kisaradat:




Viime viikko oli muutenkin aikamoista haipakkaa. Kolmen päivän aikana tuli nähtyä Helsinki, Järvenpää, Mikkeli sekä Joensuu. Helsingissä ja Joensuussa tuli vietettyä aikaa ystävien kanssa sekä Joensuussa koirat pääsivät treenaamaan sekä fyssarin käsittelyyn. Tuleva viikko otetaan rauhassa ja jäädään odottelemaan Lappeenrannan SM-kisoja. Perjantaina Mikkeliin palattua Carma sai jälleen itselleen  kesäturkin ja tässä on tämän kesän viimeinen kuva Carmasta turkin kanssa: 


Treenipätkät ollaan muokattu omaan treenilistaan sopiviksi huonoimmista kisakohdista ja treenitilanteissa ollaan saatu onnistumisia. Kotona muutaman esteen pätkillä on paljon helpompaa pitää oma maksinivauhti yllä, ja kasvattaa koiran itseluottamusta lyhyiden pätkien sekä palkan avulla. Carma on treenannut kaksi kertaa kesäkuussa ja ollaan vahvistettu keppihakua hämyputken sekä -hypyn avulla. Myös välistävetoja ollaan Sannan kehotuksesa vahvistettu kaksi kertaa, koska niiden suhteen liikutaan todellakin pois minun mukavuusalueelta. Hiekkatuntumaa ollaan saatu nyt kunnolla touko- ja kesäkuun aikana ja vaihtelu nurmen kanssa tekee hyvää, vaikka se tuntuu välillä hyvin vaikealta. Täytyy kuitenkin olla iloinen, että meillä on mahdollisuus treenata halutessaan sekä nurmella että hiekalla, joten tuntuman säilyttäminen näiden välillä on helpompaa.

Seuraavassa treenivideossa Carman toukokuun viimeisen viikon ja kesäkuun treenit: 




Eilen koulutettiin kahdeksan tuntia Mikkelissä. Ihailtavaa asennetta niin fysiikka- kuin lajitreeneissä:



torstai 1. kesäkuuta 2017

Joensuun kisat

Kevään kisat lähenee loppuaan ja enää on vain kaksi viikkoa aikaa kesän ensimmäisiin arvokisoihin. Carma kisasi viikonloppuna perinteikkäästi Joensuun toukokuun kisoissa, joihin olemme yleensä päättäneet kevätkauden ja jääneet odottelemaan SM-kisoja. Muista vuosista poiketen, Carma kisaa vielä yhdet kisat ennen Lappeenrantaa. 

Joensuussa oli hyvä olo kisata. Muihin moniin tämän kevään kisoihin verrattuna minulla oli hirmuisen hyvä olo ja luotto meidän tekemiseen. Carma starttasi luokan ensimmäisenä, joka ei ole minulle se kaikista paras lähtöpaikka, mutta perusteelliset lämmittelyt sekä ohjaajalle että koiralle onnistuivat Anniinan avustuksella. Minulle kisapäivän aikana lämmittelyt ja jäähdyttelyt ovat kaikkein tärkein asia ja otan ne mielummin varman päälle, joten lisäkädet olivat iso helpotus. 

Kisoista tuloksina kaksi nollavoittoa sekä yksi 5vp. Vitonen tuli, kun Carma aloitti helpohkon keppikulman väärin minun osoittaessa ihan vähän väärään suuntaan. Carma on ohjauksista niin tarkka, joten se vaatii minulta ääretöntä keskittymistä radalla. Hiekkapohjalla en tällä hetkellä myöskään luota täysin Carman keppeihin irrotuksien osalta, joten sekin tuo oman haasteen ratasuunnitteluun. Muuten radoilta jäi onnistunut olo eikä radoissa ollut ihmeellistä. :)

Carman voitot:


Pidennetty viikonloppu Joensuussa oli jälleen kerran kiva. Reissua ja kisoja varjostivat kuitenkin oma sairastelu, kun esimmäisen päivän jälkeen sairastuin kovaan kurkkukipuun, joka lopulta muuttui flunssaksi ja on nyt vienyt äänen lähes kokonaan. Samana päivänä myös minun vasemman jalan penikat sekä jalkapöytä kipeytyivät. Kipulääkkeiden, jalan teippauksen sekä Voltarinen avulla saatiin jalka kisakuntoon, ja tällä hetkellä jalka voi hyvin. Sama jalka on oireillut kevään aikana useamman kerran, joten sitä on varmaan osattava seurata ja malttaa hetki levätä raskaimmista treeneistä. Tiistaina treenasimme kuitenkin Kuopiossa meidän kevään viimeiset treenit ja jalka kesti siellä ihan hyvin. Kesän ajan lepäämme raskaimmista treeneistä ja jatkamme Kuopion ryhmässä sitten syksyllä. 

Kuvat/photos: Martti Vaidla 





perjantai 26. toukokuuta 2017

Toukokuun treenejä

Pahin kiire alkaa helpottamaan. Enää kuusi työpäivää, ja sitten me ollaan kymmenen viikon kesälomalla. Viimeisestä kesälomasta on 11 vuotta aikaa, joten tuntuu kyllä hyvältä. :) Päivät ovat olleet vielä aika kovin yhtä juoksua paikasta toiseen, mutta nyt on jo kerennyt ajattelemaan omiakin asioita.  

Työpäivien jälkeen aika on mennyt useina päivinä kouluttaen, mutta jokaisella kerralla se on aina yhtä antoisaa. Yksi iso rutistus oli viime lauantaina, kun sain kouluttaa potentiaalisia koirakoita tukikoulutuksessa. Yksi iso rutistus on vielä ensi viikolla, kun järjestetään tukiepikset. Iso kiitos kaikille ennakkoilmottautuneille ja meidän ihanalle seuralle sekä treenikavereille,  jotka mahdollistavat kaiken tämän: 



Vaikka aikataulu on kiireinen, treenit ehtii aina mahduttamaan kalenteriin. Carma on käynyt kaksi kertaa toukokuun aikana Kuopiossa ja näistä treenipäivistä tulee pitkiä: suoraan työpäivän jälkeen Kurkimäkeen ja  yöllä vasta takaisin. Ikinä ei kuitenkaa kaduta lähteä, sillä jokaisen treenikerran jälkeen on hyvä ja oppinut mieli. Me tarvittaisiin ehkä nyt ratatreeniä enemmän, mutta toukokuun Kuopion treeneissä ollaan yritetty pitää pätkät todella lyhyinä ja saada luottoa omaan tekemiseen. Pienet pätkät ovat tulleet muutenkin tarpeeseen, sillä Carma on löytänyt monen monta uutta treeniaihetta ja kotiläksylista on kasvanut. 

Kotona Carma on keskittynyt erotteluiden vahvistamiseen, erottamaan erilaisia putkikäännöksiä sekä vahvistamaan vinohyppyjen imua. Treeneistä on jäänyt onnistunut mieli, mutta sopivasti on löytynyt myös virhekohtia: 







Ivakin on päässyt treenaamaan. Paikallaolo on parantunut sen jälkeen, kun se opetettiin uudestaan, mutta vieläkään se ei ole täysin varma. Aluksi Iva opetettiin tulemaan jalkojen väliin, mutta se sai Ivan hyppimään paikallaan ja haukkumaan. Iva istui, mutta se ei missään vaiheessa rauhoittunut ja jalkaa siirtäessä lähti lopulta liikkeelle.  Perinteisessä sivulletulossa se rauhoittuu ja paikallaolo onnisuu paremmin. Muuten treeneissä ollaan keskitytty erilaisiin putki-irtoamisiin ja nyt ollaan vihdoin päästy etenemään mutkaputkeen asti. Ivan kanssa jouduttiin kauan treenaamaan ihan suoraa putkea ja etenemään asteittain, sillä Ivalla oli vaikeuksia pysyä mutkissa pystyssä ja se kaatui helposti. Asteittainen eteneminen tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta ja nyt viimeiset kerrat ollaan vasta päästy treenaamaan tiukempaa mutkaputkea. 

Ivan putket: 





maanantai 15. toukokuuta 2017

Kisareissu ulkomaille

Carman kanssa kisaamaan ulkomaille, se on ollut yksi isoista haaveista jo kauan. Ranskan matkan jälkeen tämä olo on vain vahvistunut.  Jo kaksi edellistä vuotta peräkkäin meidän on pitänyt mennä kisaamaan Viljandiin, mutta olen kuitenkin jättänyt lähtemättä reissuun, koska homma on keväisin tuntunut vaikealta. Myös tänä keväänä on ollut samanlaiset olotilat, mutta kaverin tsemppien jälkeen lähdettiin kuitenkiin matkaan. Jo kolmas vuosi putkeen, mistä sitä voi tietää, tuleeko seuraavaa mahdollisuutta uudestaan? 


Reissu oli ihana irtiotto. Viljandissa järjestettiin vuosittaiset Viron maajoukkueen tukikisat, joissa oli kansallisia sekä kansainvälisiä startteja. Lähdimme matkaan perjantaina päivästä ja palasimme takaisin sunnuntain-maanantain välisenä yönä. Matkat yhteen suuntaan autolla sekä lautalla kestivät 11 tuntia, ja Carma sekä Iva olivat helppoja reissukavereita. Pientä epäonneakin meinasi mahtua perjantain matkusteluun, sillä ensin meinasimme myöhästyä Helsingin sataman lautasta, Tallinnan keskustan ruuhkassa jonotimme yhden tunnin ja Viljandiin koukkasimme offline-Navigaattorin ansiosta Pärnun kautta reilun sadan kilometrin kiertoreitillä. 

Lauantaina startit alkoivat myöhään, joten kerkesimme palautumaan reissusta ja lepäämään. Kisa-alustana oli luonnonnurmi, joka oli ihanaa vaihtelua. Tunnelma kisapaikalla oli hyvin rento ja oli hienoa päästä seuraamaan niin monen eri maan harrastajia. Luxemburgilainen tuomarituttavuus Rolli Schiltz oli myös mukava uusi tuomarituttavuus, joka jaksoi elää mukana koirakoiden suorituksissa. Kisapäivät olivat pitkät, ilma lämmin ja T-paidassa juostessa tuli kuuma. 

Ensimmäiselle radalle lähdettäessä minua jännitti pitkästä aikaa ihan kamalan paljon. Hyppyrata tuntui haastavalta ja oli vaikea löytää sinne sopivia ohjauksia. Muuten viikonlopun radat olivat vaikeita, mutta silti hyvin kivoja, nopeatempoisia ja jouhevia. Carma juoksi kaksi nollarataa sijoittuen molemmissa sijoille 2. pienillä eroilla voittajaan. 

Kuva: Anastassia Tamm

Kisaviikonlopun ratoja:


Reissu opetti paljon ja treenilista sai kasan täydennystä. Tahdon kovasti reissuun uudestaan, joten onneksi Italia häämöttää jo kalenterissa. Toivon kovasti, että me pysyttäisiin terveinä ja saataisiin kokea ulkomaiden tavalliset kisat mahdollisimman pian uudestaan. Reissu antoi uutta puhtia vahvistaa opittuja asioita parempaan kuntoon, jotta kisoihin saataisiin vielä enemmän rohkeutta ja uskallusta mennä sekä painaa täysillä. 

Kiitos Carma. :) 





Joitakin kohtia, mitkä jäivät mieleen radoista ja pääsivät omaan treenivihkoon: