sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Iltakisaamassa Järvenpäässä


Viikko sitten maanantaina kisattiin tämän kevätkauden viimeiset kisat Järvenpäässä. Olen koko kevään ajan miettinyt, että pitäisi päästä treenaamaan sateisella säällä kentälle ja tämä "toive" toteutui, kun Järvenpäässä tihutti vettä koko illan enemmän tai vähemmän. Kisat käytiin kahdella kentällä yhtä aikaa, joten onneksi starttien välit eivät olleet ihan kohtuuttoman pitkät, vaikka kisapaikalta päästiinkin lähtemään vasta yhdentoista jälkeen illalla. 

Kisoihin suunnattiin melkoisella kiireellä ja kiireen tuntu pysyi omassa kehossa jostain syystä lähes koko kisapäivän. Rataantutustumiset tuntuivat vähän sähläämiseltä ja ne tuli lopetettua aikaisemmin, jotta kerkesi kylmällä ilmalla lämmittelemään koiran varmasti kunnolla. Itse kisaradat Carman kanssa tuntuivat kuitenkin hyviltä, eikä varsinkaan kahdessa ensimmäisessä radassa ollut kauheasti mitään ylimääräistä. Päivän viimeisellä hyppyradalla Carma lähti parissa kohdassa aika lapasesta, mutta niissä kohdissa ohjaaja pystyi katsomaan vain peiliin. Päivän tuloksina kolmelta radalta triplanollat sijoituksin 1., 1. ja 2. 

Carman kisaradat:




Viime viikko oli muutenkin aikamoista haipakkaa. Kolmen päivän aikana tuli nähtyä Helsinki, Järvenpää, Mikkeli sekä Joensuu. Helsingissä ja Joensuussa tuli vietettyä aikaa ystävien kanssa sekä Joensuussa koirat pääsivät treenaamaan sekä fyssarin käsittelyyn. Tuleva viikko otetaan rauhassa ja jäädään odottelemaan Lappeenrannan SM-kisoja. Perjantaina Mikkeliin palattua Carma sai jälleen itselleen  kesäturkin ja tässä on tämän kesän viimeinen kuva Carmasta turkin kanssa: 


Treenipätkät ollaan muokattu omaan treenilistaan sopiviksi huonoimmista kisakohdista ja treenitilanteissa ollaan saatu onnistumisia. Kotona muutaman esteen pätkillä on paljon helpompaa pitää oma maksinivauhti yllä, ja kasvattaa koiran itseluottamusta lyhyiden pätkien sekä palkan avulla. Carma on treenannut kaksi kertaa kesäkuussa ja ollaan vahvistettu keppihakua hämyputken sekä -hypyn avulla. Myös välistävetoja ollaan Sannan kehotuksesa vahvistettu kaksi kertaa, koska niiden suhteen liikutaan todellakin pois minun mukavuusalueelta. Hiekkatuntumaa ollaan saatu nyt kunnolla touko- ja kesäkuun aikana ja vaihtelu nurmen kanssa tekee hyvää, vaikka se tuntuu välillä hyvin vaikealta. Täytyy kuitenkin olla iloinen, että meillä on mahdollisuus treenata halutessaan sekä nurmella että hiekalla, joten tuntuman säilyttäminen näiden välillä on helpompaa.

Seuraavassa treenivideossa Carman toukokuun viimeisen viikon ja kesäkuun treenit: 




Eilen koulutettiin kahdeksan tuntia Mikkelissä. Ihailtavaa asennetta niin fysiikka- kuin lajitreeneissä:



torstai 1. kesäkuuta 2017

Joensuun kisat

Kevään kisat lähenee loppuaan ja enää on vain kaksi viikkoa aikaa kesän ensimmäisiin arvokisoihin. Carma kisasi viikonloppuna perinteikkäästi Joensuun toukokuun kisoissa, joihin olemme yleensä päättäneet kevätkauden ja jääneet odottelemaan SM-kisoja. Muista vuosista poiketen, Carma kisaa vielä yhdet kisat ennen Lappeenrantaa. 

Joensuussa oli hyvä olo kisata. Muihin moniin tämän kevään kisoihin verrattuna minulla oli hirmuisen hyvä olo ja luotto meidän tekemiseen. Carma starttasi luokan ensimmäisenä, joka ei ole minulle se kaikista paras lähtöpaikka, mutta perusteelliset lämmittelyt sekä ohjaajalle että koiralle onnistuivat Anniinan avustuksella. Minulle kisapäivän aikana lämmittelyt ja jäähdyttelyt ovat kaikkein tärkein asia ja otan ne mielummin varman päälle, joten lisäkädet olivat iso helpotus. 

Kisoista tuloksina kaksi nollavoittoa sekä yksi 5vp. Vitonen tuli, kun Carma aloitti helpohkon keppikulman väärin minun osoittaessa ihan vähän väärään suuntaan. Carma on ohjauksista niin tarkka, joten se vaatii minulta ääretöntä keskittymistä radalla. Hiekkapohjalla en tällä hetkellä myöskään luota täysin Carman keppeihin irrotuksien osalta, joten sekin tuo oman haasteen ratasuunnitteluun. Muuten radoilta jäi onnistunut olo eikä radoissa ollut ihmeellistä. :)

Carman voitot:


Pidennetty viikonloppu Joensuussa oli jälleen kerran kiva. Reissua ja kisoja varjostivat kuitenkin oma sairastelu, kun esimmäisen päivän jälkeen sairastuin kovaan kurkkukipuun, joka lopulta muuttui flunssaksi ja on nyt vienyt äänen lähes kokonaan. Samana päivänä myös minun vasemman jalan penikat sekä jalkapöytä kipeytyivät. Kipulääkkeiden, jalan teippauksen sekä Voltarinen avulla saatiin jalka kisakuntoon, ja tällä hetkellä jalka voi hyvin. Sama jalka on oireillut kevään aikana useamman kerran, joten sitä on varmaan osattava seurata ja malttaa hetki levätä raskaimmista treeneistä. Tiistaina treenasimme kuitenkin Kuopiossa meidän kevään viimeiset treenit ja jalka kesti siellä ihan hyvin. Kesän ajan lepäämme raskaimmista treeneistä ja jatkamme Kuopion ryhmässä sitten syksyllä. 

Kuvat/photos: Martti Vaidla 





perjantai 26. toukokuuta 2017

Toukokuun treenejä

Pahin kiire alkaa helpottamaan. Enää kuusi työpäivää, ja sitten me ollaan kymmenen viikon kesälomalla. Viimeisestä kesälomasta on 11 vuotta aikaa, joten tuntuu kyllä hyvältä. :) Päivät ovat olleet vielä aika kovin yhtä juoksua paikasta toiseen, mutta nyt on jo kerennyt ajattelemaan omiakin asioita.  

Työpäivien jälkeen aika on mennyt useina päivinä kouluttaen, mutta jokaisella kerralla se on aina yhtä antoisaa. Yksi iso rutistus oli viime lauantaina, kun sain kouluttaa potentiaalisia koirakoita tukikoulutuksessa. Yksi iso rutistus on vielä ensi viikolla, kun järjestetään tukiepikset. Iso kiitos kaikille ennakkoilmottautuneille ja meidän ihanalle seuralle sekä treenikavereille,  jotka mahdollistavat kaiken tämän: 



Vaikka aikataulu on kiireinen, treenit ehtii aina mahduttamaan kalenteriin. Carma on käynyt kaksi kertaa toukokuun aikana Kuopiossa ja näistä treenipäivistä tulee pitkiä: suoraan työpäivän jälkeen Kurkimäkeen ja  yöllä vasta takaisin. Ikinä ei kuitenkaa kaduta lähteä, sillä jokaisen treenikerran jälkeen on hyvä ja oppinut mieli. Me tarvittaisiin ehkä nyt ratatreeniä enemmän, mutta toukokuun Kuopion treeneissä ollaan yritetty pitää pätkät todella lyhyinä ja saada luottoa omaan tekemiseen. Pienet pätkät ovat tulleet muutenkin tarpeeseen, sillä Carma on löytänyt monen monta uutta treeniaihetta ja kotiläksylista on kasvanut. 

Kotona Carma on keskittynyt erotteluiden vahvistamiseen, erottamaan erilaisia putkikäännöksiä sekä vahvistamaan vinohyppyjen imua. Treeneistä on jäänyt onnistunut mieli, mutta sopivasti on löytynyt myös virhekohtia: 







Ivakin on päässyt treenaamaan. Paikallaolo on parantunut sen jälkeen, kun se opetettiin uudestaan, mutta vieläkään se ei ole täysin varma. Aluksi Iva opetettiin tulemaan jalkojen väliin, mutta se sai Ivan hyppimään paikallaan ja haukkumaan. Iva istui, mutta se ei missään vaiheessa rauhoittunut ja jalkaa siirtäessä lähti lopulta liikkeelle.  Perinteisessä sivulletulossa se rauhoittuu ja paikallaolo onnisuu paremmin. Muuten treeneissä ollaan keskitytty erilaisiin putki-irtoamisiin ja nyt ollaan vihdoin päästy etenemään mutkaputkeen asti. Ivan kanssa jouduttiin kauan treenaamaan ihan suoraa putkea ja etenemään asteittain, sillä Ivalla oli vaikeuksia pysyä mutkissa pystyssä ja se kaatui helposti. Asteittainen eteneminen tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta ja nyt viimeiset kerrat ollaan vasta päästy treenaamaan tiukempaa mutkaputkea. 

Ivan putket: 





maanantai 15. toukokuuta 2017

Kisareissu ulkomaille

Carman kanssa kisaamaan ulkomaille, se on ollut yksi isoista haaveista jo kauan. Ranskan matkan jälkeen tämä olo on vain vahvistunut.  Jo kaksi edellistä vuotta peräkkäin meidän on pitänyt mennä kisaamaan Viljandiin, mutta olen kuitenkin jättänyt lähtemättä reissuun, koska homma on keväisin tuntunut vaikealta. Myös tänä keväänä on ollut samanlaiset olotilat, mutta kaverin tsemppien jälkeen lähdettiin kuitenkiin matkaan. Jo kolmas vuosi putkeen, mistä sitä voi tietää, tuleeko seuraavaa mahdollisuutta uudestaan? 


Reissu oli ihana irtiotto. Viljandissa järjestettiin vuosittaiset Viron maajoukkueen tukikisat, joissa oli kansallisia sekä kansainvälisiä startteja. Lähdimme matkaan perjantaina päivästä ja palasimme takaisin sunnuntain-maanantain välisenä yönä. Matkat yhteen suuntaan autolla sekä lautalla kestivät 11 tuntia, ja Carma sekä Iva olivat helppoja reissukavereita. Pientä epäonneakin meinasi mahtua perjantain matkusteluun, sillä ensin meinasimme myöhästyä Helsingin sataman lautasta, Tallinnan keskustan ruuhkassa jonotimme yhden tunnin ja Viljandiin koukkasimme offline-Navigaattorin ansiosta Pärnun kautta reilun sadan kilometrin kiertoreitillä. 

Lauantaina startit alkoivat myöhään, joten kerkesimme palautumaan reissusta ja lepäämään. Kisa-alustana oli luonnonnurmi, joka oli ihanaa vaihtelua. Tunnelma kisapaikalla oli hyvin rento ja oli hienoa päästä seuraamaan niin monen eri maan harrastajia. Luxemburgilainen tuomarituttavuus Rolli Schiltz oli myös mukava uusi tuomarituttavuus, joka jaksoi elää mukana koirakoiden suorituksissa. Kisapäivät olivat pitkät, ilma lämmin ja T-paidassa juostessa tuli kuuma. 

Ensimmäiselle radalle lähdettäessä minua jännitti pitkästä aikaa ihan kamalan paljon. Hyppyrata tuntui haastavalta ja oli vaikea löytää sinne sopivia ohjauksia. Muuten viikonlopun radat olivat vaikeita, mutta silti hyvin kivoja, nopeatempoisia ja jouhevia. Carma juoksi kaksi nollarataa sijoittuen molemmissa sijoille 2. pienillä eroilla voittajaan. 

Kuva: Anastassia Tamm

Kisaviikonlopun ratoja:


Reissu opetti paljon ja treenilista sai kasan täydennystä. Tahdon kovasti reissuun uudestaan, joten onneksi Italia häämöttää jo kalenterissa. Toivon kovasti, että me pysyttäisiin terveinä ja saataisiin kokea ulkomaiden tavalliset kisat mahdollisimman pian uudestaan. Reissu antoi uutta puhtia vahvistaa opittuja asioita parempaan kuntoon, jotta kisoihin saataisiin vielä enemmän rohkeutta ja uskallusta mennä sekä painaa täysillä. 

Kiitos Carma. :) 





Joitakin kohtia, mitkä jäivät mieleen radoista ja pääsivät omaan treenivihkoon:






sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kevättuuli


Kevät on täällä. Metsässä pystyy lenkkeilemään ilman lumikinoksia tai märkiä lenkkareita. Ulkokausi on saatu avattua ja se avaa myös uudenlaisia treenimahdollisuuksia. Myös reissaaminen on paljon kivempaa, kun on kesätossut autossa alla ja illat ovat valoisampia. 

Carman treeneihin on otettu asioita vanhoista treeneistä ja päivityksiä kisaradoilta. Treeneissä on ollut paljon edelleen seuraavia asioita:
- itsenäinen eteneminen suoraan
- erottelut
- keppien aloitukset ja lopetukset

Treenivideo:



Carma on kisannut myös yhdet kisat Mikkelissä ja toiset Laukaassa. Nyt myös ulkokenttä on korkattu kisaratojen osalta ja tuntumassa on ollut hakemista. Kokonaisuus toimii, mutta jokaisella radalla meinaa tulla edellisen tavoin jotakin pientä. Mikkelistä  yksi nollavoitto, mutta muuten hommat vaativat pienen pientä hiomista. Tahdon olla onnellinen tällä hetkellä terveestä harrastuskaverista, sillä ikinä et voi tietää milloin viimeinen rata osuu kohdalle. Carma yrittää kovasti, mutta tällä hetkellä kaikki olennaiset kohdat ei tule itselleen rataantutustumisessa mieleen.  Videot puhukoot alempana. 

Mikkelin & Laukaan kisaratoja:


Iva on harjoitellut monenmoista:
- Ensirimat, jotka aloitettiin luustokuvien jälkeen ihan matalasta vauvakorkeudesta. Nyt yksi rima on ollut jo kerran 25cm korkeudessa. Tähän rimat tulevat myös hetkeksi pysähtymään eikä meillä ole kiire saada rimoja enää korkeammaksi.
- Rengas ja pussi. Rengasta ollaan työstetty tarjoamalla ja nyt ollaan tehty kerran rengasta yhden hypyn takaa. Pussin kangas on ollut yhdessä treenissä jo ihan alhaalla, mutta pitkä viehelelu on auttamassa vauhdin ylläpitämisessä.
- Putki-imun vahvistaminen. Putket ovat olleet Ivalle melko haastavia, mutta nyt Iva etenee niihin melko kivasti.
- Muutamia takaakiertoja.
- Persjättöjen alkeet.
- Aloitukset ohjaajan ollessa kahden vinohypyn takaa. 
- Ensimmäisen kerran ulkokentällä häiriön läsnäollessa suhteellisen iso. Iva ei välittänyt ravien kuullutuksista, kentän ohi ajavista autoista tms.
- Lähdöt > ehdottomasti vaikein! Hallilla Ivan on vaikea pysyä paikallaan, vaikka muissa tilanteissa ongelmakohtia ei juuri tule. Iva kiihtyy, odottaessa omaa vuoroaan puree helposti aitaa ja monenmoista muuta... Nyt käydään hallilla työstämässä välillä pelkkää paikallaoloa ilman esteitä. 

Ivan treenivideo:





torstai 20. huhtikuuta 2017

Monia erilaisia hetkiä

Kiirettä on ollut. Päivät ovat kuluneet töiden lisäksi kouluttaen, omia koiria treenaten sekä omasta kunnosta huolehtien. Päivisin ei jää yhtään liikaa luppoaikaa ja tekemistä riittäisi.

Carman kanssa ollaan edetty tavalliseen tapaan: kotiläksyjä sekä pieniä kokonaisuuksia. Ollaan yritetty vahvistaa vanhaa, mutta samalla haastaen osaamistamme treenejä vaikeuttaen. Carman päättäväisyys kasvaa ja oma rytmittäminen on nyt varmaan siitä syystä entistäkin vaikeampaa. Carma on aikaisemmin paikkaillut kamalasti ohjaajan virheitä. mutta nyt pienikin ajoitusvirhe kostautuu välittömästi. Kisattu ollaan edelleen harvakseltaan, mutta nyt toukokuussa on aktivoiduttava myös kisaradoille. Carma kisasi Sipoossa huhtikuun alussa kolme rataa ja kaikilta kolmelta radalta tuli 5vp. Äärettömän pieniä virheitä, perässä ei ihan aina meinannut  pysyä ja omat jalat sekä kädet taisivat olla väärässä paikassa väärään aikaan. Aina sitä ei ole tehty kovin helpoksi. 

Carman treenejä ja Sipoon rata:



Carman erottelutreeni, joka on treenattu muutamaan otteeseen. Treenissä keppien löytäminen piilosta oli helppo, mutta keppitoiston jälkeen putken löytäminen varsinkin kauempaa lähettämällä oli syystä tai toisesta haastavaa:




Evita täytti myös pääsiäislomalla 10 vuotta. Pieni on tällä hetkellä hyvin vilkas ja hyvinvoiva. Uinti on piristänyt Evitan elämää paljon ja tekee selälle sekä lihaksistolle hyvää. Synttärisankari:



Pääsiäisenä vietettiin loma Roomassa. Mahtava loma ja kaupunki, reissu joka ei heti unohdu. Onneksi uusia reissuja on jo kalenterissa tiedossa. Lomatunnelmia:





maanantai 3. huhtikuuta 2017

Läpivalaisun aika

Vuoden iän täyttyessä aika koitti myös luustokuville. Päivä, jota odotin ja pelkäsin kaikista eniten. Ajattelen ja analysoin niin paljon kaikkea, joten tämä päivä oli valtava helpotus lopputuloksesta huolimatta. Ivassa ei ole ikinä ollut päällisin puolin mitään vikaa - se hyppii, pomppii, venyttelee, ravaa kauniisti peitsaamatta. Silti on helppo ylireagoida kaikkeen, etenkin mm. jalkojen vääriin asentoihin lepotilanteessa. Se mitä eniten haluaa, pelkää kai eniten. 

Kuvaushetki kesti kauan. Ivaa yritettiin saada rauhoittumaan yli 50 minuuttia ja sille annettiin kolme kertaa rauhoittavaa ainetta lisää. Lisäksi kuvia otettiin yli 30 minuuttia. Iva ei meinannut nukahtaa millään ja lopulta Iva tuli pienissä pöllyissä hereillä takaisin kuvaushuoneesta. Ensimmäinen ajatus oli, että voiko kaikki olla hyvin, kun kaikki kesti niin kauan? Lopulta nähdessäni Ivan hereillä, ajattelin, että kelpaavatkohan kuvat Kennelliitolle? Lääkäriltä ei saatu juuri mitään lausuntoa etukäteen, mutta oli  valtava helpotus, kun lopulliset tiedot tulivat:


Vielä terveystuloksista puuttuvat silmä- sekä sydänlausunto. Silmät tutkitaan, kun sille koittaa hyvä mahdollisuus, sekä sydän kuunnellaan uudestaan ja tarvittaessa ultrataan ennen 24 kuukauden ikää. Sepon suositus oli, että virallinen lausunto tehdään 24 kuukauden iässä, jolloin sydänlihas on kehittynyt lopulliseen muotoonsa. Ivan sydämen vasemmalta puolelta kuuluu satunnaisilla lyönneillä edelleen hento sivuääni, joka tällä hetkellä on 1/6. Sydäntä on kontrollikuunneltu pitkin Ivan ensimmäistä ikävuotta ja ääni on jokaisella kerralla heikentynyt. Voi olla kuitenkin hyvin todennäköistä, että sydämen lopullinen lausunto tulee olemaan 1/6. Toivottavasti ei ikinä ainakaan yhtään huonompi.

Ivan sydänultran lausunto heinäkuussa 2016, ikää oli silloin 16 viikkoa:

"Iva pennun sydämessä ei todeta laajentumaa. Sydänlihaksen supistuvuus ja seinämäpaksuudet ovat normaalit. Dopplertutkimuksessa aortassa ja keuhkovaltimossa mitataan normaali virtaus. Eteiskammioissa ei todeta vuotoa. Eteisväliseinä on ehjä. Kammioväliseinässsä harvinaisesti lihaksikkaan osan puolella todetaan pieni vuotovirtaus. Löydös ei ole rotutyypillinen. Tälle rodulle tyypillisiä synnynnäisiä sydänsairauksia, keuhkovaltiomon ahtaumaa ja PDA sairautta ei todeta.
Väliseinärakenteet kehittyvät aina kahden vuoden ikään asti. Vuoto voi sulkeutua kokonaan. Mitään kuormitusta ei ole kehittynyt. Rasitusta ei tarvitse rajoittaa. Seurantatutkimuksen tekisin vasta 18-24 kuukauden iässä jos oireita ei todeta ja sivuääni on edelleen kuultavissa" 

Kuva: Anniina Korjus

Pienen koon sekä sivuäänen vuoksi Ivaa ei ikinä tulla käyttämään jalostukseen. Olen kuitenkin niin hyvin kiitollinen, että meillä on edelleen lupa elää täysin normaalia arkea. 

Kuva: Anniina Korjus